Tunteisiin ja 'alempaan älyyn' liitettävä keskus, johon myös ego eli mielen puolustusmekanismi (toisin sanoen pelko) liitetään. Chakrassa ovat niin henkilökohtainen voimamme kuin heikkoutemmekin. Varastoi sakraalichakran ohella tunteita, mutta chakra toimii enemmän ajatuspainotteisesti. Oleellinen mielenterveyden ja järkkymättömän minätunteen kannalta. Solarchakran voi mieltää persoonallisuutemme ytimeksi; sen persoonallisuuden, joka meillä on ennen henkistymistämme. Varsinkin länsimaissa persoonallisuutemme käyttää tätä chakraa kotinaan kaikkine opittuine käyttäytymismalleineen. Solarchakra on kolikko, jolla on kaksi puolta (voimavara ja heikkous). Solarchakra toimii sisäisenä heilurina antaen kieltäviä ja myöntäviä vastauksia asioihin ja myös telepatia liitetään sinne, mutta ollessaan niin voimakkaasti egokeskeinen energiakeskus, ei sen informaatio ole useinkaan luotettavaa. |
Sydänkeskusta voisi sanoa kaikkein oleellisimmaksi chakraksi mikäli yksi chakra pitäisi nimetä. Sydänchakra ja sen vilpitön rakkaus ratkaisee ristiriidat ja näyttää suunnan, on sisäinen kompassimme; siksi sydänchakran avaaminen ja hoitaminen auttaa kaikkeen. Siellä sijaitsevat myös todelliset toiveemme. Oleellinen chakra mielenterveyden kannalta. Sydämen alaosassa on vihreä väri ja yläosassa vaaleanpunainen. Vihreä väri rinnastetaan enemmän terveyteen ja juurevampiin tunteisiin kun vaaleanpunainen on enemmän universaalia rakkautta. Ongelmien alkusyitä ja niihin ratkaisuja paikantaessa kannattaa tarkastelun alle ottaa juurichakran ohella sydänchakra, sillä kaiken pelon alkuperän sanotaan sijaitsevan sydämessä ja siellä sanotaan myös henkemme eli todellisen itsemme (jumaluuden) erityisesti asuvan. Alemmat chakrat (1-3) ovat enemmän tunteen, aistin, vaiston ja kehon keskuksia kun taas ylemmät chakrat (5-7) ovat enemmän hengellisiä intuition kanavia, joten sydänchakra on niiden välissä ja toimii koko olemuksen yhdistävänä ytimenä. Energia virtaa sydänchakraan kaikkialta olemuksesta ja ulospäin joka puolelle olemukseen. Sydänchakra on siis erikoisasemassa, vaikka kokonaisuus onkin tärkein. |
Kurkkuchakra on keskus, joka on oleellinen ilmaisumme kannalta puolin ja toisin. Kurkkuchakrassa henkisyys alkaa kiinnostaa meitä. Chakrassa on ratkaiseva yhteys henkeen ja samalla alitajuntaan ja 'alempiin' tunteisiin ja ajatuksiin. Tämä keskus ulosantaa tunteemme ja ajatuksemme. Siellä syntyy taiteellisuutemme. Kurkkukeskuksesta käsin esiinnymme, laulamme, ja opetamme muita. Sen avulla myös nukahdamme ja osaamme hiljentää mielemme. Sen kaikkein tärkein ominaisuus on silti vastuun ottaminen ajatuksistamme, tunteistamme ja teoistamme mikä on ratkaisevaa niin alempien kuin ylempienkin chakrojen toiminnan ja elämän osa-alueiden kannalta. Kurkkuchakrassa luomme elämämme ja maailman sisimpämme mukaiseksi. Se on hengellisyyden ja mielen 'esiaste'. Valehtelu tukkii kurkkuchakraa. |
Otsachakra on olennainen chakra kun puhutaan mielestä ja sen terveydestä. Se on tärkeä myös ajatustyön ja sen tasapainon kannalta. Se niin ikään hallitsee kaikkea näköön liittyvää fyysisesti ja henkisesti. Se on valon keskus. Siellä pulpahtavat nerokkaimmat ideat ja visiot mielen hiljaisuudessa. Siellä asuu viisautemme ja korkeampi anteeksianto. Chakran avulla pystymme intensiivisesti keskittyä ulkoisista olosuhteista riippumatta. Tämä on kolmas silmämme, henkisen näkemisen keskus. |
Liian
avoin otsakeskus
aiheuttaa vilkasta toimintaa, voi tehdä selvänäköiseksi 'liian varhain'
ja mikäli alemmat chakrat eivät tasapainollaan tue otsakeskusta henkilö
näkee harhoja. Toisin sanoen hän näkee harhojen tasoille, eli omat
pelkonsa ja muiden pelot toimien egostansa käsin. Hän hätistelee pois
'ulkopuolisia' uhkia ja mörköjä. Ulkopuolisia negaatioita toki
tavallaan on olemassa, siinä hän on oikeassa, mutta hän ei näe niiden
alkusyyn ja heijasteen olevan itsessä ja omissa negatiivisissa
energiamuodoissaan. Hän voi olla vainoharhainen ja
kiihkomielinen kadottaen todellisuudentajun. Jotkut alkavat käyttää
henkisiä kykyjä oman edun
tavoitteluun ja vallanhimoon. Liian avoimen otsachakran omaava henkilö
ei ole käsitellyt omia varjojaan ennen suurempaa henkistymistä ja näkee
siksi maailman nurinkurisena ja julmana paikkana tai henkisyyden omaa
etuaan
varten. Liikatoiminta ja sen tuomat ongelmat aiheuttavat otsachakraan
tukoksia, jotka pahentavat tilannetta entisestään. Ihminen voi
vakavasti suistua raiteiltaan. Toisaalta hän vain käy läpi varjojaan,
kaikella on hyvä tarkoitus eikä toivo ole koskaan menetettyä. Tässä
yhteydessä on hyvä muistaa myös, että selvänäköisyyden lahja ei
automaattisesti tarkoita superhenkistä ihmistä, vaan se on vain yksi
osa-alue henkisyydessä, jonka jälkeen on vielä korkeampia tasoja,
kuten selvätietoisuus. Todellinen selvänäköisyys edellyttää, että
ihminen näkee ensin tarpeeksi selvästi todellisen itsensä. |
Kruunuchakra on kehon alueen
chakrajärjestelmän ylin energiakeskus ja päächakrojen osalta matkamme
huipentuma, jossa tulemme tietoiseksi todellisesta itsestämme, hengestä
ja jumaluudesta sekä sen äärettömyydestä. Saavuttaessamme täyden
kruunutietoisuuden olemme valaistuneita ja samalla kundalinivoimamme on
noussut. Kukoistamme. Melko harva saavuttaa tämän tilan elämänsä
aikana, mutta kruunuchakra toimii silti aina joiltain osin.
Kruunuchakrassa on lukemattomia kanavia ja sitä sanotaankin
tuhatterälehtiseksi lootukseksi. Kanavat voivat olla eri tavoin auki,
vaikkei ihminen olisikaan vielä varsinaisesti kruunutietoisuudessa.
Ongelmien alkusyyt ovat varmastikin koko olemuksessa ja joka chakrassa.
Silti niitä voi ja kannattaakin yrittää hieman paikantaa. Juurichakra,
kuten todettiin aiemmin, on hyvin todennäköinen linkki ongelmien
ratkaisuun. Toisaalta, koska ongelmien alkusyy on aina todellisesta
itsestä eli jumaluudesta erossa olon illuusio, löytyy siihen ratkaisu
kruunuchakrasta. Valaistuneen ihmisen otsa- ja kruunuchakrojen sanotaan
yhdistyvän yhdeksi chakraksi. Otsa- ja kruunuchakrojen ydinpiste on
takaraivossa, josta kruunuchakran kanavat lähtevät ylöspäin. Fyysisesti
kruunuchakra otsachakran ohella ansaitsee erityismaininnan yhteydestään
aivoihin ja hermostoon. Kruunuchakra mielletään selvätietoisuuden
ydinalueeksi. Kruunuchakran sanotaan joskus edustavan henkisyyden ja
sieluyhteyden tavoittelua, ei siis vielä edes varsinaista
sieluyhteyttä, tältä kannalta kruunuchakrakin on vasta alkua. |
Heikennyt tai sulkeutunut kruunuchakra voi nopeastikin lamaannuttaa ihmisen täysin ja saada sakeaan 'aivosumuun'. Kruunuchakran voimakkaalle heikkenemiselle ja sulkeutumiselle on ominaista, että tuo samainen energia valtaa koko energiajärjestelmän ja olemuksen, jolloin ihminen hiipuu äkkiäkin apaattiseen ja tiedottomaan lannistuksen tilaan. Näin käy helposti, jos henkilöllä on alun perinkin jo masennustaustaa ja paljon pettymyksiä. Kruunuchakra näyttää olevan niin erityisen vahva kuin erityisen herkkä energiakeskus. Kruunuchakrasta sanotaan kuitenkin, ettei se voi varsinaisesti tukkeutua. |
Näkemyserot mielen kokonaan hiljentämisestä: henkisissä piireissä on olemassa eriäviä käsityksiä siitä, pitäisikö tai voidaanko mieli hiljentää kokonaan ajatuksettomaan tilaan. Nykyisin vallalla on trendi, että mieltä ei pyritäkään hiljentämään missään vaiheessa, vaan pysytään kokoajan ikään kuin sivusta seuraajana, tarkkailijana hyväksyen jokaisen ajatuksen ja tunteen. Tällainen tapa esiintyy erityisesti nykyisin suositun mindfulnesin piirissä. Tämä on erinomainen, lempeä ja lämpimästi suositeltava lähestymistapa meditaatioon ja omaan sisimpään. Tässä oppaassa pidetään mielen totaalista hiljentämistä mahdollisena. Täysin hiljentyneen mielen paikkaansapitävyyttä voi jokainen kokeilla itse. Täysin hiljentyneen pinnallisen mielen (alemman minän, egon) takaa löytyy tyyneydestä aivan uusi maailma, todellisen minän eli jumaluuden ääretön tietoisuus, joka ei luonnollisestikaan ole tyhjä tai väritön, vaan päinvastoin uskomattoman upea kaikin tavoin. Siellä on kaikki tieto tyyneydessä ilman arkiminuuden hälinää. Totaalisen hiljentymisen saavuttaminen tai siinä enimmäkseenkään pysyminen on valtavan väkevä ja hyödyllinen mielentila. Se on sitä erityisesti silloin, jos ns. alempi mieli on yliaktiivinen, häiritsevä tai hyökkäävä; tai jos elämässä on meneillään kriisi. Varsinkin haasteiden keskellä mahdollisimman yksinkertaisesta mielentilasta, eli täydestä hiljaisuudesta, on varmasti etua. |
-Auran koko ja muoto: Värähtelytason kasvaessa kohti henkikehoa auran laajuus kasvaa samoin kohti ääretöntä. Auran laajuuden katsotaan yleensä olevan noin kolmen metrin verran fyysisen kehomme ulkopuolella, mikä vastaa useimpien selvänäköisten ihmisten kykyä nähdä auran perustasot, joihin esimerkiksi eetterikeho, tunnekeho ja mentaalikeho kuuluvat. Tavallisesti terve aura on ovaalin muotoinen. Auran laajuus ja muoto vaihtelee tilanteen ja terveyden mukaan. Joillain henkisellä tiellä pitkälle edenneillä ihmisillä auran laajuus voi olla tuhansia kilometrejä, enemmänkin. Se ei kuitenkaan tee heistä parempia ihmisiä, vaan sama ääretön pyhyys on jokaisessa. Kysymys on siitä kuinka paljon tuo pyhyys on verhottu ja kutistettu pelon seurauksena, kuinka paljon sallii valonsa loistaa. | |
-Auran epätasapainotilat: Auran värejä ja muotoja selvänäköiset auralukijat näkevät meissä. Auran eri osissa on usein tukoksia ja epätasapainotiloja niinkuin chakroissa ja meridiaaneissakin. Tukokset ovat kielteisten tunteiden ja ajatusten energiamuotoja, ilmentymiä. Aurassa voi tavallaan olla myös reikiä, aura voi olla vääristynyt tai hajanainen. Jokaisen meidän aurat ovat ikään kuin sisäkkäin. Kaiken energian (siis myös auramme) voi ajatella olevan yhteistä. Joidenkin mielestä energia on niin yhteistä, että vaihdamme jatkuvasti energiaa keskenämme ja olemme siksi altiina ympäristölle. Sellainen näkemys voi aiheuttaa pelkoja. Emme kuitenkaan ole energiamielessäkään sen enempää haavoittuvia, vaikka niin jotkut väittävätkin. Aura on sen kaltainen asia, joka vie meidät voimakkaasti minäkuvamme ja sen haavoittuvuuden tai haavoittumattomuuden käsitteen äärelle. Haavoittumattomuus tarkoittaa sitä, että haavoitumme vain silloin, kun luomme itse ensin haavoittuvuuden ajatuksen ja siten toteutamme ajatuksen siitä elämäntapahtumiemme muodossa; ja päinvastoin, emme haavoitu millään tasolla, mikäli näemme itsemme haavoittumattomana ja pyhänä. Haavoittumisen kokemuksen alkuperä on siis haavoittumattomuus. Meillä on joka tapauksessa oma energiakenttämme ja olemme turvassa, sillä meissä on jo pyhä ja rajaton valo, vaikka joku sanoisikin auramme olevan rikki tai muuta vastaavaa. Jokainen meistä auransa kera on ikään kuin universumin uniikki värähtelytaajuus, jota kukaan tai mikään ei voi varastaa, kumota tai rikkoa. | |
-Otettakoon tässä kohtaa kuitenkin erikseen esille aiemmin todettu ns. auran reikäisyys tai hajanaisuus, koska se on oleellisimpia ja yleisimpiä käsitteitä, joihin auran suhteen henkisyyden piirissä törmää. Osa henkisistä piireistä tyrmää auran aukot pelkoperäisenä käsitteenä. Tietyllä tavalla ilmiö on todellinen, mutta kuten jo mainittu onkin, emme voi tosiasiassa tulla uhatuiksi, rikotuiksi tai tuhotuiksi, vaan häiriö aurassa on aina oma pelkoperäinen tukos, joka sitten heijastuu ympäristöstä 'uhkana'. Kyseinen ilmiö voi silti vaikeuttaa oloa ja elämää huomattavasti, jopa suistaa ihmisen raiteiltaan. Aurassa olevan 'aukon' tai 'reikäisyyden' sanotaan aiheuttavan muun muassa vaikeita mielenterveysongelmia. Se saa aikaan esimerkiksi tunteen, että toiset ihmiset, negatiiviset energiat tai henget pääsevät 'sisälle' omaan energiajärjestelmään (nk. riivaus). Tuloksena on mielen ja tunteiden kaaos sekä erilaisia fyysisiä oireita. Auraan tullut aukko on yleensä eetterikehossa ja astraalikehossa sallien alempien astraalitasojen energian pääsyn ihmisen arkitietoisuuteen voimakkaasti. Tämä on yleensä tulosta lapsuudessa tai edellisissä elämissä itse luoduista pelkoenergioista, sekä tiedostaen tai tiedostamatta tehdystä 'vääränlaisesta' henkisestä harjoituksesta, jolla pyritään tutustumaan ensi kertaa henkimaailmaan tai aistimaan ympäristöä yhdistettynä epäterveellisiin elämäntapoihin. Ympäristön energiat vaikuttavat myös ilmiön syntyyn. Sanotaan, että myöskin huumeet, lääkkeet, sähkölaitteet, huono ruokavalio, sairaudet, liikunnan puute ja muut vastaavat seikat saavat auran heikkenemään tai särkymään. Näin voi tapahtua myös vihanpurkauksen seurauksena tai muun voimakkaan tunnereaktion myötä. Stressi, varuillaan olo, huoli ja murhe ovat suuressa roolissa auran heikkenemiselle ja rikkoutumiselle. Toisin sanoen pelko on kaikkien häiriötekijöiden alku ja juuri. Aurassa olevaa energia-aukkoa voidaan kutsua myös 'portiksi väärälle puolelle'. Väitetään myös toisten toistuvien negatiivisten ajatusten ja tunteiden voivan särkeä toisen auran. Myöskin energiahoitaja, joka ei ole aivan perillä tekemisistään tai jonka lähtökohdat eivät ole vilpittömiä voi saada auran aukon aikaiseksi. Tällaisella hoitajalla on todennäköisesti itselläänkin aurassa häiriö. Onkin erittäin suositeltavaa olla valppaana kenen antaa energiahoitaa itseään. On myös tärkeä muistaa pysyä luottavaisena, kaikella on hyvä tarkoitus ja auran ongelmatkin ovat ilmetessään vain osa korkeampaa tarkoitusta. Ja olipa asianlaita tai oma mielipide auran häiriöistä mikä tahansa, yksi ja sama teoria on selvä: auran kaikissa häiriötiloissa on kyseessä henkilön omat pelot, jotka auran epätasapainon vuoksi risteilevät holtittomasti sen eri osista toisiin aiheuttaen heijastuksena kaaosta myös ulkomaailmassa. Tämä ainoastaan saa aikaan uhkaavat tilanteet ja olotilat. Ei ole merkitystä onko läsnä jokin negatiivinen voima, vaikka niitäkin voidaan halutessa puhdistella. | |
-Auran hoitaminen: Auran tila olisi tärkeintä tiedostaa hoidettaessa terveyttä. Hoidamme sen yksinkertaisesti käsittelemällä pelkomme, muuta ei periaatteessa tarvittaisi. Auran hoitamiseen on kuitenkin lukuisia erilaisia konkreettisia menetelmiä, jotka ovat apuväline parantamistyössämme. Auran tila hoituu samalla kun hoidamme chakrojammekin. Auraa voidaan hoitaa esimerkiksi kiviterapialla ja energiahoidolla, sekä arkisemmin vaikkapa suihkussa käymisellä, terveillä elämäntavoilla, positiivisuudella, luontoretkeilyllä, meditaatiolla ja joogalla. Aura ja chakrat (koko olemus) voidaan ajatella ja visualisoida olevan terve. Kiviterapiassa auraa voidaan esimerkiksi 'kammata' vuorikristallilla tukosten avaamiseksi ja huuhtomiseksi. Kristallia voidaan pitää käsissä ja pyörittää sitä ympyrän muotoisesti kehon edessä. Auraa ja chakroja voidaan hoitaa myös esimerkiksi äänimaljaterapialla. Suitsukkeitakin voi kokeilla. Auraa voi hoitaa yksinkertaisesti rukouksella, jossa pyytää korkeinta (Alkulähde, Jumala, Pyhä Henki jne.) ja esimerkiksi enkeleitä hoitamaan auran kaikin tavoin kuntoon. Samalla voidaan visualisoida tai keskittää ajatus kunnossa olevaan auraan ja koko olemukseen. Aiemmin kerrottu auran reikienkin paikkaus onnistuu rukouksella ja itseparannuksella. Energiahoitajaa tai henkiparantajaa ei välttämättä tarvita. | |
Hanki kullekin chakralle sopivat kivet, joita ovat perinteisesti juurichakralle punainen jaspis, sakraalichakralle karneoli, solarchakralle tiikerinsilmä, sydänchakralle malakiitti ja sen ylle ruusukvartsi, kurkkuchakralle sininen pitsiakaatti, otsachakralle sodaliitti ja kruunuchakralle ametisti tai kirkas kvartsi. Aseta kivet makuuasennossa kunkin chakran kohdalle ja rentoudu hiljentyen makuullaan noin puoli tuntia tai käytä sopivalta tuntuva aika. Nouse rauhassa ylös, juo lasi vettä ja palaa takaisin arkiaskereihisi. Huuhtele kivet hoidon jälkeen ja laita ne luonnolliselle alustalle (erilleen sähkölaitteista) 'latautumaan', kuten vaikkapa akaattilevyn päälle. Kiviterapia perustuu kivien värähtelytaajuuteen. Kivien värähtelyä voidaan kutsua universaalin viisauden tai parantavan voiman värähtelyksi. Kivien energia saa chakramme, energiajärjestelmämme ja kehomme 'muistamaan' oikean toimintatavan, jolloin olemuksemme energia kohoaa ja paranemismekanismit aktivoituvat. Siinä on kyseessä eräänlainen peilaus, joissa olemuksemme ohjataan samaistumaan kivien puhtaaseen värähtelyyn. |
-Halu: esimerkiksi idän filosofioissa ego, pelko ja halu tarkoittavat pitkälti samaa. Pelon täytyykin olla samalla halua ja halun samalla pelkoa. Kun kuvittelemme olevamme erossa alkulähteen autuudesta, aiheuttaa se väistämättä heti halun eli puutteen ajatuksen ja tuntemuksen. Se taas täytyy olla pelkoa, sillä alkulähteestä erossa olon illuusio ei voi muuta tuntemusta aiheuttaakaan. Pelko ja halu ovat kurkottelua jonnekin mitä emme enää muista. Kun olemme alkulähteestä erossaolon kuvitelmassa, emme luonnollisestikaan samalla muista mistä olemme erossa, koska vain alkulähteen tietoisuudentilassa tiedämme kaiken selkeästi. Se mitä pelkäämme, sitä myös haluamme. Sitä mitä haluamme, sitä myös pelkäämme. Näin pysyy yllä puutteen ja uhan kierre. Tässä skenaariossa emme koskaan ole tyytyväisiä, haluamme yhä lisää peläten, ettemme sitä saa. Jos olemme jossakin pelon muodon tuntemuksessa, esimerkiksi vihaisia, pelkäämme jäävämme paitsi siitä minkä koemme elinehdoksemme, jottemme tuhoutuisi ennen aikoja. Samalla pelkäämme vihamme kohdetta, vaikka olemmekin näennäisesti vahvan oloisia vihassamme. Samalla heijastamme vihamme kohteeseemme, sekä vihamme että sen mitä vihaamme. Näemme pimeänä kohteessamme sen mikä meissä on pimeää. Sitä kutsutaan projisoinniksi. Tätä pimeyttä emme tahdo itsessämme myöntää pelko-moodissamme, emmekä sitä yleensä edes havaitse. Samalla heijastamme halumme kohteeseemme. Me yhtaikaisesti sekä vihaamme kohdettamme että haluamme kohteeseemme. Muutenhan olisimme jo vetäytyneet pois. Jos pelkäämme jotakin asiaa, sitä myös alitajuisesti haluamme. Pelko ja halu on itsetuhoinen ja nurinkurinen rooli. Samalla me teemme kaiken pysyäksemme hengissä ja tolpillamme, mutta samalla teemme sitä tavalla, joka murentaakin meitä loppupeleissä kohti 'tuhoamme', eli sitä mitä pelkäämme. Toisin sanoen meitä kiinnostaa oma tuho, vaikka väittäisimmekin toisin. Jos pelkäämme sairautta, voimme sairastua sen seurauksena. Taustalla on todennäköisesti ajatusmalli, jonka mukaan haluamme sairastua (itsetuho, huono itsetunto, ego, pelko). Tämä kaikki johtuu siitä, että hengen tasolla me tahdomme oppia pelosta ja halusta. Siitä oppimalla laajennamme itse asiassa valoamme. Tämän vuoksi pelko ja halu hoitavat itse itsensä 'pois pelistä' automaattisesti. Sen tähden pelkoa ja halua ei voi voittaa pakottamalla olemaan pelkäämättä tai haluamatta jotakin. Ne opitaan pois ymmärtämällä niiden siunaukset. Halusta irtipäästäminen ei siis tarkoita nautinnosta ja elämänilosta luopumista, päinvastoin. Löydämme itsestämme ja maailmastamme ikuisen onnen. |
-Huonot energiat: tällä tarkoitetaan pääsääntöisesti negatiivisia energioita eli pelkoenergiaa. Pelolla on monet kasvot. Mikä tahansa negatiivinen eli kielteinen on jäljitettävissä pelkoon (egoon). Onko energia ylipäätään hyvää vai huonoa? Jos jossain paikassa tai ihmisessä on aistittavissa huono energia, niin sitä se mitä todennäköisimmin myös on, eikä pelkkää kuvittelua. Aisteihinsa ja vaistoonsa kannattaa luottaa. Tietysti sokea pelon vallassa hätiköinti on syytä jättää pois. Yksinkertaisesti olo on hyvä siellä missä on hyvä energia. Hyväenergisen ihmisen seurassa on hyvä olla. Jos olo huononee jossain paikassa tai jonkun seurassa, siellä on huonoa energiaa. Poikkeuksena kuitenkin hyvin korkea tai puhdistava energia voi saada aikaan puhdistusoireita eli huonoa oloa, mutta eron voi silti aistia, onko kysessä jumalenergia vai pelkoenergia. Joka paikassa ja ihmisessä on läsnä myös jumaluus, se on syytä muistaa. Kyse on vain siitä onko jossain täysin puhdas energia vai onko pelkoenergiaa tiellä. Oikeastaan pohjimmiltaan mikä tahansa energia on neutraalia ja vielä syvemmin kaikki on rakkautta Alkulähteestä. Täällä maan päällä elämme kuitenkin kahtalaisuudessa, jossa valittanavamme ja aistittavanamme on joko pelko tai rakkaus. Epäjumaluus tai jumaluus. Tätä olemme oppimassa täällä. Tästä johtuen 'huonot vibat' eivät ole niin yksiselitteinen asia ja samalla se on hyvinkin mustavalkoista. Negatiivinen energiakin on käytettävissä hyödyksi. Pois ajamisen sijaan se olisi muunnettava rakkaudeksi. Usein negatiivista energiaa on kuitenkin syytäkin puhdistaa, jottei se häiritse polkuamme liiaksi. Meidän ei ole tarkoitus kärsiä. Alkulähde tahtoo vain hyvää, joten hyvään meillä on aina oikeus. Negatiivinen energia on oikeus puhdistaa ja/tai palauttaa sinne mistä tulikin. Se voidaan tehdä yksinkertaisesti pyynnöllä tai rukouksella. Muuta ei sinänsä tarvita. On syytä olla silti tarkka sen suhteen, että pyynnön tekee rakkaudesta eikä pelosta käsin, muutoin tulos voi olla päinvastainenkin. Tätä tarkoittavat myös ne näkökulmat, että ihmisen tulee olla riittävän voimissaan tai valovoimainen tehdäkseen puhdistustyötä. Voiman tai valon määrällä ei ole merkitystä, vaan jokainen on jo yhtä voimakas ja valoisa kuin Alkulähde itse, koska jokainen on Alkulähde (sieltä kotoisin). Kysymys on tietenkin siitä, kykeneekö rukouksen tai puhdistuksen tekemään rakkaudesta käsin. Väsyneenä ja häirittynä se voi olla vaikeampaa. | |
-Kielteiset
henget: henkisissä piireissä useimmiten tulee vastaan sellaisia
käsitteitä kuin vainajat, tarrahenget, entiteetit, pahat henget tai
demonit. Puhutaan
'toisella puolella' olevista hengistä, jotka kiinnittyvät maan päällä
elävän energiakenttään ja vievät energiaa aikaansaaden kärsimystä,
sairauksia ja kenties ikäviä tapahtumia. Näiden raskaimmista muodoista
puhutaan seuraavassa kappaleessa. Henksisissä piireissä on kielteisistä
hengistä monenlaista kantaa. Toiset eivät lainkaan usko näiden
olemassaoloon, toiset vannovat niiden olemassaoloa. Kuollessamme
siirrymme henkimaailmaan, jossa käymme läpi elämämme tapahtumia, syitä
ja seurauksia. Useimmat meistä pääsevät eteenpäin valoon hyvin, jolloin
henkimaailmasta käsin lähestymme maan päällä olevia hyvissä merkeissä.
Joillain erittäin kielteisissä merkeissä poismenneillä sieluilla
prosessi toisella puolella voi olla haastavampi ja mikäli he eivät
kykene kunnolla pääsemään heti irti egosta he voivat ikään kuin jäädä
alemmille henkisille tasoille ja lähestyä sieltä käsin läheisiään tai
muita ihmisiä. Tällainen sielu hakee pohjimmiltaan apua tai on
kielteisillä sidoksilla (jotka ovat yleensä 'uhrin' kanssa
molemminpuoleisia) kiinni maan päällä elävän energiakentässä. Tällainen
henki
voi rasittaa ja ahdistaa kohdettaan. Kyseessä on kuitenkin aina myös
kohteensa oma kielteisyys. Kysymyksessä on aina egon käsittely molemmin
puolin. Ja kyseessä on aina hyvä tarkoitus, jokin korkeampi viesti,
jokin oppiläksy. Näitä henkiä voidaan lähettää valoon tai muuten ajaa
pois. Tärkeintä on tietää, ettei ole pelättävää, vaikka luona olisikin
jokin 'paha henki'. Valo voittaa aina. Kielteisen hengenkin ydinolemus
on jumaluutta. Kielteiseltä tuntuvan hengen voi pyytää tai käskeä
poistumaan Alkulähteen nimeen, tai ne voi pyytää kuntoutettavan ja
lähetettävän valoon. Siteet näihin henkiin katkaistaan samalla
ajatuksen voimalla. Usein tällaiset henget lähtevät varsin helposti
matkoihinsa, ellei kyseessä ole vahva henkilökohtainen / karminen side.
Katkaisun ja puhdistuksen jälkeen on oleellista, ettei kyseisiä henkiä
enää ajattele, jotteivät ne palaa takaisin. -Langenneet enkelit ja pimeyden voimat: henkisissä asiayhteyksissä tulee eteen väistämättä myös langenneet enkelit, mustat enkelit, demonit ja saatanalliset voimat (ns. saatana, pimeyden prinssi ja muut vastaavat kuvaukset). Näihin ei tule missään vaiheessa suhtautua pelolla, sillä se varmasti ruokkii näitä teemoja kasvamaan elämässään. Jos näiden pimeyden teemojen ympärillä on pelkoja tai viehätystä, tulisi ne hyväksyä, mutta alkaa päästää niistä heti irti luottaen korkeimpaan. Hyväksyä mahdollisimman täydellisesti se, että palaamme Alkulähteeseen ja jokainen 'pimeyden voimien' maaperällä tehty työ on vain kiertotie ja oppimatka Alkulähteeseen. Mitään muuta pimeys ei voi antaa kuin muistutuksen Alkulähteestä. Tästä johtuen pimeyden voimat ovat se yksi syy minkä vuoksi elämme maailmassa, oppimassa. Ne ovat ikään kuin vastavoima Valolle. Tämän nojalla demonit ja muut saatanalliset henget voidaan hyvinkin nähdä tosiasiallisina henkinä kaiken maailman pahuuden takana yrittäen jatkuvasti saada ihmiset pauloihinsa pois hyvyydestä ja jumaluudesta. Tämä kannattaa pitää ilman muuta mielessä. Samalla sitä ei kannata tehdä varuillaanolosta käsin, vaan valppaudesta ja erottelukyvystä, sydämestä käsin. Edelleen muistaa: mitään pelättävää ei ole. Alkulähde on alun perin luonut myös demoniset voimat ja henget, eli pelon. Oikeastaan oikeammin meille on annettu vapaus valita mihin uskomme, Alkulähteeseen vai ei. Tämä valinnanvapaus on luotu täydessä luottamuksessa siihen, että Alkulähteen totuutta ei voi kumota eikä siksi yhtäkään sielua ja sen todellista valoa voida tuhota. On teorioita, joissa demoniset henget käyttävät joitain ihmisiä alustanaan pahuuden työlle. Jos tuntuu, että tällainen ihminen tulee eteen tai pimeyden voima / henki muuten vaikuttaa jollain tavalla, voidaan se karkottaa käskemällä sitä poistumaan pysyvästi Alkulähteen ja Pyhän Hengen nimeen. Tarvittaessa voidaan hokea Alkulähdettä tai Pyhää Henkeä niin monta kertaa ääneen tai mielessä että tilanne kirkastuu. Tämän jälkeen luotetaan pyydettyyn Alkulähteen ehdottomaan suojaukseen. Jos aistii tai epäilee pimeyden tai demonisten henkien työskentelevän jossain tai joissain, ei sellaisen kanssa tietenkään pidä olla pitempään tekemisissä, vaan vaihtaa suuntaa ja maisemaa mahdollisimman nopeasti ja tehdä oma puhdistautumis- ja rukoustyö, sillä pimeyden voimien kanssa on melko turhaa alkaa yrittämään mitään muuta. Yksi tärkeä näkökulma mustiin voimiin on se, että ne yrittävät usein päästä sekä tavallaan viemään toisilta energiaa että kokemaan elämää maan päällä toisten kautta, koska eivät itse siihen pysty katkaistuaan oman jumalyhteytensä. Kenenkään ei pidä tietenkään antaa tällaiselle lupaa tai tilaisuutta. | |
-Energiavarkaat: nämä tarkoittavat ihmisiä tai henkiä, jotka kiinnittävät 'putkia' toisiin ihmisiin ja imevät tämän energiaa, jolloin kohde väsyy ja kärsii muutenkin. Yleisimmin tällä tarkoitetaan niin sanottuja energiavampyyreitä ja tarrahenkiä. On kyseenalaista voiko tällaista yleensäkään tapahtua. Ilmiö sotii sielun pyhyyttä vastaan. Jokainen saa itse päättää onko ilmiö todellinen. Tämä on varmasti henkisyyden painajaismaisimpia käsitteitä, joilla voi menettää mielenterveytensä. Energiavarkaat kuulostavat lähinnä scifi-viihteeltä. Tässä oppaassa ei pidetä ilmiötä mahdollisena, joskin se voi olla hyvin todentuntuinen. Ilmiötä varmasti yritetään, jotkut kielteiset ihmiset tai henget mielellään tahtoisivat kajota toisen energiakenttään. Se jää kuitenkin lähinnä vain yritykseksi, koska sielu on pyhä. Viimeistäänkin ratkaiseva seikka piilee siinä antaako jonkun viedä energiaansa. Jos ei anna, sitä ei viedä. 'Energiavaras' on yleensä narsistinen, manipuloiva tai kiusaava ihminen tai sielu, joka lannistavan käytöksensä johdosta väsyttää uhriaan, joka tosiasiassa antaa itse itsensä väsyä näistä ihmisistä kamppaillessaan oman voimansa puolesta ja koska ei tiedä mitä tapahtuu. Valitessaan toisin, antamatta valtaa energiavarkaille, hän ei väsykään (se voi tietysti olla helpommin sanottu kuin tehty ja edellyttää käytännössä valaistumista). Kaikki on siis itsestä kiinni. Jos tuntuu, että olemuksessa on kiinni 'putket' taikka 'köydet', ne voi toki katkaista mielessään ja sitten antaa asian olla. Tällaisen energeettisiä imuputkia kiinnittäneen ihmisen tai hengen voi mielessään tai ääneen pyytää / käskeä poistumaan (Alkulähteen nimeen). Vahvalla aikomuksella se yleensä myös tapahtuu. Hyvä on muistaa myös, että energiaa janoava ihminen tai sielu on eksyksissä ilman suoraa jumalyhteyttä, joten hän ei saa energiaa jumalteitse, vaan väsyneenä hakee sitä toisilta. Lisäksi tällaiset ihmiset ja sielut yrittävät päästä kokemaan ihmiselämää toisten kautta, koska heidän jumalyhteytensä on heikko. Tällaiselle ihmiselle tai sielulle on syytä pyytää myös puhdistusta ja jumalyhteyden aukeamista korkeimmaksi parhaaksi, jotta hän saa energiansa oikeasta paikasta eli löytää oman valonsa. Siunaaminen ei ole koskaan pahaksi, mutta jos sitä ei kykene tekemään, irtipäästö on yhtä hyvä keino. | |
-Hivenen lisää henkisistä häiriötekijöistä: henkisellä polulla ja elämässä ylipäätään lähes jokainen kokee jossakin vaiheessa joutuvansa 'henkisen hyökkäyksen' tai muun kielteisyyden kohteeksi. Arkisesti voidaan puhua 'erityisherkkyydestä'. Henkilö huomaa ja aistii helposti ympäristönsä ilmapiiriä eli energioita. Näin käy erityisesti, kun ihminen henkistyy tiettyyn vaiheeseen. Puhumme tällöin yliaistillisista kyvyistä, kuten selvätuntoisuudesta. Se ei ole mitenkään harvinainen kyky, vaan itse asiassa sitä kokee jokainen jossain määrin, muttei välttämättä osaa mieltää asiaa yliaistilliseksi kyvyksi tai edes arkisemmin erityisherkkyydeksi. Aistiessaan helposti muiden kielteisyyttä voi se tuntua hyvinkin siltä, että muu maailma hyökkää henkisesti olipa kielteisyys suunnattu henkilöön tai ei. Aistittu energia on kuitenkin aina oma energia. Se on kuvajainen aistitusta energiasta. Se voi myös olla selvätietoisesti aistittu tarkastikin luettava energia, mutta mielenterveyden kannalta on mitä tärkeintä pitää mielessä, että aistimus on oma. Toisen energiaan ei varsinaisesti pääse käsiksi, ei aistimalla eikä hyökkäämällä. On eriäviä näkemyksiä siitä, voidaanko negatiivisella energialla hyökätä ulkomaailmaa kohtaan, miten se vaikuttaa kohteeseensa ja miten tulisi toimia. On näkemyksiä, joiden mukaan henkinen hyökkäys on erittäin todellinen ilmiö ja on näkemyksiä, joissa siihen ei uskota lainkaan. Tämän oppaan kanta asiaan on neutraali; henkinen hyökkäys ja henkiset rasitteet ovat näkemyskysymys. Ne ovat olemassa ja eivät ole. Kuvitellaan tilanne, jossa toinen ihminen syystä tai toisesta vihaa toista niin, että tahtoo tälle pahaa (tahtoo kirota hänet). Hän vatvoo mielessään lähes tauotta asiaansa ja keittää vihasoppaansa. On todennäköistä, että jossain vaiheessa tällainen kielteinen energia pyrkii kohti kohdettansa. Jotkut voivat jopa lähettää sellaisia tietoisesti toisille tai vaikkapa paikkoihin. Puhutaan kirouksista, pahoista silmistä ja muista negatiivisista energiakeskittymistä, joita ajetaan joskus pois energiatyöskentelijöiden toimesta. Ympäristön energialla on tapana mukautua sellaiseksi, millaisia ihmisiä kyseisessä paikassa on. Paikan energioihin on tapana jäädä muistiin energeettisesti mitä siellä on tapahtunut. Paikan energia voidaan aistia helpostikin. Jokainen varmasti huomaa, jos huoneessa on riidelty äskettäin. Tällaisia energiamuotoja voidaan selvänäköisesti nähdä. Kielteinen energia voidaan nähdä jopa oliona, 'pahana henkenä' tai 'haamuna'. Kielteinen energia ikään kuin leviää ja saastuttaa ympäristönsä. Näinhän tapahtuu jo ihmistenkin välillä; kielteinen ihminen saa toiset väsymään ja käyttäytymään kielteisesti itsekin. Aina, kun suhtaudumme toisiimme tai maailmaan kielteisesti, tapahtuu tietty energeettinen ilmiö niin omassa olemuksessamme kuin ympäristössämme. Se epätasapainottaa chakrajärjestelmämme ja tekee energiastamme kaoottisen, maadoituksemme heikkenee ja mielemme harhailee ympäriinsä, myös aura saattaa vaurioitua. Kielteisyys luo negatiivisia siteitä kohteidensa välillä. Nämä voidaan havaita 'köysinä' tai 'putkina'. Hyvin harva kykenee täysin vastustamaan kielteisyyttä, mutta kaikille se on aina mahdollisuutena olemassa. Muun muassa narsistiset, kiusaavat ja manipuloivat ihmiset käyttävät kielteisyyttä pelottelun ja houkuttelun keinona tehokkaasti hyväkseen. Musta magia tarkoittaa yksinkertaistettuna tätä. On hyvin tärkeää ymmärtää kuitenkin mihin tällainen perustuu. Se perustuu pelkoon eli egoon. Se perustuu uskoon. Kyseessä on pelkoenergia, jolla pelotellaan toisia, olipa se miten aggressiivinen tai pimeä voima tahansa. Yritetään siis hyökätä egolla toisten egon kimppuun. Kaikki 'pimeyden voimat' (olivatpa ne sitten energioita tai 'pahoja henkiä') perustuvat tähän. Mikäli henkilö toimii pelosta käsin, hän hyvin todennäköisesti aistii kielteisen energian ja reagoi siihen pelolla, jolloin kielteinen energia 'vaikuttaa' häneen. Jos hän uskoo negatiivisiin voimiin ja negatiivisiin henkiin, se hänelle siis tapahtuu hänen todellisuudessaan ja entisestään ruokkii näitä ilmiöitä hänelle sekä mahdolliselle toiselle osapuolelle. Negatiivisen energian aistiminen voi tuntua todella pelottavalta, ahdistavalta ja musertavalta. Esimerkiksi kiroustyyppinen energia voi hyvinkin tuntua kiroukselta, ja sellainen voi saadakin aikaan kohteelleen 'pahaa' alkaessaan mellastaa kohteen ympäristön energioiden kanssa ja mikäli kohde siitä hätääntyy. Tosiasiassa kohdehenkilö itse luo tapaturmansa menettämällä keskittymiskykynsä 'kirouksen' vaikutuksen johdosta tullessaan kömpelöksi ja vetäessään pelollaan puoleensa maailmankaikkeudelta vastoinkäymisen; näin ollen kirouskin on vain sytyke tai kimmoke, peilausta. Negatiivinen energia, pahat henget ja pahat ihmiset ovat kuin harhaanjohtavia mainoksia, joihin joko tarttuu tai sitten ei. Jos ihminen kuitenkin kykenee valitsemaan tilanteessa Rakkauden toisin sanoen Hengen, häneen ei vaikuta mikään kielteisyys ja negatiivinen energia lakkaa olemasta. Lisäksi on tärkeä käsittää, että hyökkäyksen kohteella on yleensä aina samanlainen kielteisyys itsessään, koska maailmankaikkeus toimii kuvastamisen ja peilaamisen periaatteella. Kielteisen energian on vain tarkoitus tuoda esille nämä varjopuolet. Kielteisen energian ja sen aiheuttamien ikävien tapahtumienkin tarkoitus on aina hyvä. Ne on syytä nähdä siunauksina, koska niin ne lopulta tullaan näkemään. Alkulähde eli Rakkaus on kaiken taustalla toimiva voima. Kun tämä ymmärretään, pelko lievittyy huomattavasti, ja tilanteesta ei kehkeydy painajaismaista pahan pois ajamisen kierrettä. Kielteistä energiaa voidaan kyllä helposti puhdistaa ja kielteisten ihmisten puolesta voidaan muun muassa rukoilla. Suojauksia voidaan käyttää ja ne toimivat varsinkin, kun henkilö täydellisesti luottaa niihin. Yleensä apu jää silti väliaikaiseksi, kunnen oppiläksy kielteisyyteen liittyen on opittu. Useimmiten se tarkoittaa, että mikäli kohtaa kielteistä energiaa ja henkisen hyökkäyksen, on ensinnäkin aika vaihtaa maisemaa ja samalla tutustua itsessä piileviin varjopuoliin, jotka olivat kielteisyyden puoleensa vetäneet. Kiperimpiä läksyjä näissä tilanteissa on hoksata, ettei Alkulähde, suojaukset eivätkä enkelit voi meitä täysin varjella näiltä elämän varjopuolilta, koska ne kuuluvat oppikokemukseemme maan päällä. Negatiivisuus on ymmärrettävä asiana, joka kaipaa hoitamista. Alkulähde ja enkelit varjelevat meitä kyllä, mutta niin sanottu kausaalinen tai karminen syyenergia pääsee läpi (toisin sanoen oppiläksyt). Todellisuudessa kukaan tai mikään ei oikeasti pääse tunkeutumaan energiajärjestelmäämme, koska sielu on pyhä. Vaikka pääsisikin, Henki on edelleen pyhä, sitä ei voi vahingoittaa. Ainoastaan ego tai alempi minä (fyysinen keho mukaanlukien) voi 'vahingoittua'. On hyvin tavallista, että tarpeeksi henkistyessä ihmisen valovoimaisuus kasvaa suuresti. Tällöin ihmisellä on usein vielä omia varjoja käsiteltävänä. Nämä tahrat näkyvät ihmisen aurassa ja olemuksessa sitä paremmin mitä kirkkaampi hän muuten on. Valovoimaisuus huomataan myös ei-toivottujen ihmisten ja tahojen osalta. Ei tarvitse ihmetellä, jos henkistyessä alkaa vetämään puoleensa outoja kielteisiä tilanteita ja ihmisiä. Ei tarvitse ihmetellä tai pelästyä myöskään sitä, että mitä pitemmälle henkistyy ja kirkastuu, sitä voimakkaampia negatiivisia energioita voi pyrkiä kohti. Tärkeintä on välttää tyypillisin ansa: varuillaan olo ja negatiivisten energioiden ajattelu, sillä juuri se houkuttaa niitä. Mikäli henkilö on saanut kimppuunsa siis jonkin negatiivisen ihmisen tai voiman, jonka tarkoitus on nujertaa hänet, voidaan vain todeta, että kohteen energia on niin voimakas valo, että toisten egoille on tullut hätä hengissä pysymiseksi. On tuiki tavallista, että erilainen ja valovoimainen ihminen halutaan pysäyttää. Häiriköillä on ongelma itsellään. Kohteeksi joutuneen on vain pyrittävä pysymään mahdollisimman korkealla energiataajuudella, tehdä tarvittavat hoitotoimenpiteet, ja päästää itsessään olevasta negaation puoleensa vetäneestä energiasta irti, ts. muuntaa se puhtaaksi valoksi. Kun tämä on tehty, negaatioiden on maailmankaikkeuden lakien mukaisesti lakattava ja poistuttava ihmisen elämästä. Kannattaa muistaa lisäksi, että erittäin kielteinen ihminen kuvittelee olevansa kovinkin vahva kirotessaan muita (on ihmisiä, joiden ego todella uskoo voivansa pimeillä voimillaan tärvellä muuta maailmaa), mutta kerää itselleen samalla valtavan karman, joka jossain vaiheessa, yleensä vasta myöhemmin, laitetaan kuitattavaksi; "paha saa palkkansa". Kohdatessa kielteisyyttä onkin ensisijaista valita vain myönteisyys, jottei ainakaan enää lisäisi omia oppiläksyjään. Kielteisillä energioilla kun on tapana palata bumerangina takaisin ennemmin tai myöhemmin. Ne satuttavat lopulta vain niiden kantajaa ja egoa. Henki on pyhä. Hengessä ei ole negatiivisuutta eikä pimeyttä. | |
-Pimeyden voimien silmiinpistäviä tunnusmerkkejä: manipulaatio, hypnoosi, magneettisuus, kontrolli, rynniminen, pakottaminen, ylpeys, ilkeys, kateus, kylmyys ja julmuus. Lisäksi pimeyden energioiden ja henkien luonne on usein paitsi tunkkainen, matala, pahanhajuinen ja iljettävä, se on usein myös kiireinen, äkkipikainen ja piiskamainen. Äkkinäiset muutokset olossa huonoon suuntaan, kuten nopeat muljautukset, huimausmaiset tuntemukset, tainnuttavat energiaiskut, pakottava tarve tehdä jotakin kiihtyneenä, lyttäävä tukkoinen painostava olotila, viiltävät tuntemukset, kova pysyvä kipu ja muu vastaava yksinkertaisesti hyvin huonolta tuntuva ovat selvimpiä merkkejä pimeyden voimien työstä. Toisin sanoen läsnä on silloin äärimmäinen pelkoenergia, koska pimeyden takana on aina perustavanlaatuinen pelko. Toisaalta pimeyden voimat ovat mitä taitavimpia naamioitujia. Erityisesti ne yrittävät naamioitua valon enkeleiksi tai lähettiläiksi. Ne käyttävät paitsi toisten haavoittuvuuksia väylinä päästä käsiksi, mutta myös toiveita, haluja ja iloja. Ne tekevät mitä tahansa, joten erottelykyvyn harjoittaminen on ainoa keino välttää niihin harhautuminen. Erikoisesti jos joku hieman herkähkö ihminen on saanut nopeasti skarppia mutta lipevänoloista karismaattista voimaa olemukseensa, hälytyskellojen tulisi soida ja olla valppaana. Todennäköisesti olisi syytä heti alkaa välttämään kyseistä henkilöä suhtautuen kuitekin häneen vain Valolla. Toisinaan tietynlainen mitäänsanomaton neutraalius voi olla paljastava seikka. Parhaita tunnistuskeinoja siihen onko yhteydessä valon vai pimeyden voimiin on se mitä voima saa aikaan. Valo puhuttelee ainoastaan positiivisesti ja ehdottoman hyväksyvästi kehottaen vain hyvyyden työhön ehdoitta. Jos kokee mitään muuta, on pimeyden voimien vaikutuspiirissä, jolloin yhteys sellaiseen tulee viipymättä katkaista, ellei tahdo lisäharmeja. Pimeyden voimat saavat aina aikaan vaikeuksia, kun taas valon voimat vievät mahdollisimman suoraan onneen. Pimeyden voimat vaativat ja erottelevat, valon voimat toimivat pyyteettömästi ja ykseydessä. Sen kyllä vain tietää, jos jokin ei ole kohdallaan niin ihmisten kuin koko maailmankin suhteen. Pääsääntöisesti siis siellä missä on pelkoa siellä on pimeyttä. Voimakas valo vetää puoleensa joskus myös paljon pelkoa. Siellä missä on vain puhdas valo siellä on vain puhdasta valoa. Olisi uskallettava luottaa vaistoonsa ja toimittava sen mukaisesti, pidettävä silmät ja sydän avoimina. On hyvä lausua rukous, jossa julistaa vain Alkulähteen puhtaimman valon olevan läsnä itsellä ja kaikkialla joka hetki. Henkisissä piireissä on ihmisiä, jotka pelottelevat pimeyden voimilla sanoen, ettei kukaan voi vastustaa niitä. Varoituksen sanaan on syynsä, pahimmillaan pimeyden työ voikin olla lähes vastustamattoman oloista mustaa magiaa ja lumousta, mutta yhä se tärkein asia näiden tiimoilta on: me nimenomaan kykenemme jumaltietoisuudellamme ja ehdottomalla rakkaudellamme sekä kieltäytymään ja sivuuttamaan että muuntamaan ja puhdistamaan pimeyden voimat. Pimeyttä vastaan ei kannata taistella, koska taistelu on pimeyttä. Mikäli kohtaa voimakkaita pimeyden energioita, tehdään puhdistustyö (kuten aiemmin todettu) sisäisesti ja ulkoisesti ensisijaisesti tyyneydestä käsin suoritetulla mahdollisimman rakkaudellisella rukouksella ja jumalyhteyteen virittäytymisellä. Vinkkinä vielä, että harva henkistä työtäkään tekevä toimii täysin puhtain aikein ja kovin usein varsinkin yleisölle esiintyvillä henkisillä opettajilla tai energiahoitajilla on myös pimeyden voimia tai negatiivisia henkiä tiedostaen tai tietämättään vaikuttamassa lähellään. Tällainen voi olla erittäin haitallista ja harhauttavaa heidän itsensä ja muiden kannalta. Kannattaa olla valppaana, mutta tuomitsematta muistaa jälleen kerran Rakkaus ja Ykseys. Muistaa, että kaikki pimeys elää harhalle, jolloin pimeyteen uskominenkin on elämistä harhalle. Meidän ei tule kuitenkaan mennä mukaan mihin tahansa, vaan sinne mihin sydämen kutsu käy ja missä on hyvä. | |
-Vinkki suojautumiseen ja puhdistustyöhön: henkisissä piireissä puhutaan suojautumistavan ja suojausten aktivointitavan tärkeydestä. Yleisesti ottaen suositellaan ensin (myös mitä tahansa henkistä harjoitusta tai rukousta aloitettaessa) tekemään ensin suojaus ja maadoitus, jonka jälkeen oma olemus tai haluttu kohde puhdistetaan ja hoidetaan, minkä jälkeen se siunataan ja pyhitetään varsinaiseen suojavaloon. Yleisimmin kehoitetaan käyttämään esimerkiksi liekkejä (valoa) siten, että ensin pyydetään sininen ja valkoinen liekki / valo suojaamaan ja 'esipesemään' tilanne, jonka jälkeen pyydetään esimerkiksi violetti liekki varsinaisesti puhdistamaan asiakokonaisuus. Tämän jälkeen voidaan vielä sinetöidä tai pyhittää oma olemus tai haluttu asia kristusvalolla tai valkoisella valolla. Tapoja on lukuisia, mutta ideana valonsäteiden käyttöön puhdistamisessa ja suojauksissa katsotaan olevan se, että esimerkiksi violetti liekki vetää puoleensa lisää puhdistettavaa, jolloin voi käydä niin, että lukitaankin puhdistettavia asioita suojavalon sisään. Idea on siis se, että ensin hoidetaan kaikki kuntoon, katkotaan negatiiviset siteet ja lopuksi sinetöidään suojavalo paikoilleen puhtaaseen tilanteeseen. On myös näkemyksiä, joiden mukaan paljon henkisissä piireissä puhutut valonsäteet kuten vaikkapa kultainen tai pinkki säde olisivatkin 'pimeyden voimien' salakavala huijaus hyväuskoisille henkisille ihmisille eikä niitä tulisi käyttää. Niin kutsuttu pimeä puoli (jos sellaista tahdotaan katsoa olevan olemassa) tekee tietenkin kaikkensa oman etunsa ajamiseksi, joten erottelukyky onkin hyvin tärkeää. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että tietyt valonsäteet kanavoivat kaikkea energiaa, kyse on siis pohjimmiltaan uskosta, uskon säteestä, jota tulisi käyttää viisaasti, rakkaudesta. Tällöin on parasta tyytyä pyhään yksinkertaisuuteen: käyttää vain esimerkiksi valkoista valoa tai Alkulähdettä kaikessa puhdistus- ja suojaustoimissa. Se joka tapauksessa sisältää jo kaikki valon säteet, joten miksi erittelemään. Yksinkertaisuus parantaa ja harmonisoi myös mieltä, tunteita, sielua ja koko hoidettavaa asiakokonaisuutta. Ei tule käyttää mitään sellaista menetelmää henkisessä työssään mikä ei tunnu täysin oikealta ja hyvältä. Mikäli on tehnyt toimen, joka aiheuttaa sekavuutta, hämmennystä tai muuten pahaa oloa voi tehdä heti perään peruutuksen ja uusia rukouksensa mahdollisimman vilpittömästi ja rauhallisesti, visualisoida kaiken puhtaaseen (valkoiseen) valoon tai yksinkertaisesti pyytää Alkulähteen Valoa avuksi ja suojaksi. Tällöin ei ainakaan anna omien pelkojensa tai muiden aspektien sekaantua asiaansa. Jos pyytää Alkulähdettä, Jumalaa, Korkeinta Kirkkautta, Korkeinta Rakkautta tai Pyhää Henkeä (tai miksikä tuota yhtä alkuvoimaa tahtoo kutsuakaan) puhdistukseksi ja suojaksi, ei voi saada mitään väärää. Jokainen saa ja pystyy rukoilla ja tehdä puhdistustyön (itselleen ja ulkopuolelle) milloin tahansa. Myös uupuneena, mutta muistakaamme toimia aina mahdollisimman paljon rakkaudesta, vilpittömyydestä ja luottamuksesta käsin mutta pinnistelemättä, jolloin lopputulos on paras mahdollinen. Jos vielä lausuu rukouksensa ja puhdistustyönsä yhteydessä, että tapahtukoon se kaiken korkeimmaksi parhaaksi, ei mikään voi mennä vikaan. |
-Eräs esimerkki mystiikan harhoista: ihminen ryhtyy henkiselle tielle ja löytää itselleen hyvältä vaikuttavan ja selvästi hyvinvointia lisänneen opin muiden henkisten ihmisten keskuudesta. Oppiin kuuluu henkisten rasitteiden puhdistaminen valotyöllä. Ensimmäisten voimakkaiden ja positiivisten puhdistautumiskokemusten perusteella ihminen olettaa ilman muuta lopunkin opissa olevan totuudenmukaista, toimihan se niin hyvin. Ensimmäiset henkiset kokemukset 'näkymättömistä voimista' ovat huiseja, etenkin kun kokee oman henkisen voimansa ensi kerran. Ihminen ryhtyy siis henkiseen valotyöhön puhdistamaan itseään ja ympäristöään. Hän saattaa tehdä sitä hyvinkin vilpittömästi. Ja oppi näyttää yhä toimivan. Tulosta tulee ja itsetuntokin kasvaa. Mutta tärkein asia jää käsittämättä. Vaikka puhdistustyö saattaa toimiakin, sivuun jää kysymys siitä mihin näitä puhdistettavia energioita tarvitaan, miksi ne ovat olemassa ja mitä ne itseasiassa ovat. Puhdistustyö keskittyy paljolti vain 'pahan' poisajamiseen eikä liiemmin katso tuota 'pahaa' suoraan silmiin, vaan pikemminkin luikkii sitä pakoon. Sillä tehdäänhän valon työtä eikä missään nimessä kosketa siihen 'pahaan' sen enempää. Tällainen valotyö on upeaa ja jaloa toimintaa. Mutta onko se valon työtä, jos 'pahaa' ajetaan pois. Se onkin itse asiassa sen 'pahan' palvomista. Välttely ja kieltäminen on sen kohteen pelkäämistä ja siinä kiinni pysymistä ilman, että asia lopullisesti ratkeaisi. Se tekee siitä palvomista. Mystiikan harhoihin kuuluu siis se, että nähdään jokin asia pahana. Lisätään 'valovoimaa', mutta ei käsitetä, että kaiken takana on vain valo. Myös 'pahan'. Kun kielteisyys kohdataan todella valon nimeen se luhistuu maahan pian. Jos sitä sen sijaan paetaan tai pidetään hirveänä asiana, se säilyy ja kasvaa. Joskus on hyvä myös pitäytyä erossa 'liian raskaista' asioista ja energioista, kerätä voimia. Se kuitenkin vain siirtää raskaiden asioiden kohtaamista. Totuus (jumala) ei piilottele itseään. Totuus on aina saatavilla. Sen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja totuuden kertomisesta kieltäytyminen ovat ainoita asioita, jotka voivat piilottaa tai pimittää totuutta. Se on mystiikan harhaa. Ja samalla se on oppiläksyä ja siis jumaluuden työtä. Valo on kaikkialla ja kaikki on valon työtä. Totuus siitä valkenee elämänoppiemme kautta. Valotyö sellaisena kuin sitä yleisesti henkisyydessä tehdään (eli henkisten haittatekijöiden puhdistamisena) lisää toki valon määrää hoidettavan ja hoitajan olemuksessa. Se on yksiä askeleita matkalla valoon. |
Varoituksia kundalinista: hieman lähteestä riippuen kundalista puhutaan joko neutraalisti tai voimakkaasti varoitellen. Varoituksen sana liittyy kundalinin arvoituksellisuuteen ja voimakkuuteen. Kuten aiemmin mainittu, tulisi ennen kundalinin nousua olla mahdollisimman paljon pois käsiteltynä tukokset, pelot ja kielteisyydet omasta olemuksesta (ja myös elämästä yleensä). Kundalinin nousu voi olla murskaavan voimakas kokemus, jos sen tietä ei ole tasoitettu maltillisella henkisellä työskentelyllä kuten meditaatiolla. Kundalinin nousu voi olla sitä haastavampi mitä epäterveempi keho, mitä epätasapainoisempi ja pelokkaampi persoona on kyseessä. Terveen kehon, tyynen mielen ja vahvan psyyken omaava ihminen ei välttämättä koe kundalinin nousussa edes mitään kovin järisyttävää. Kundalini voi nousta tavallisemmin ensin henkisillä olemuksen tasoilla, kuten kausaali-, mentaali- ja astraalikehoissa ennen kuin se osuu alimmille astraalitasoille, eetterikehoon ja fyysiseen kehoon. Kundalinin nousu näyttää siis tapahtuvan täydellä teholla viimeiseksi fyysisessä kehossa. Kun se tapahtuu karkeammilla olemuksen tasoilla sen huomaa viimeistään silloin selvästi. Kundalinin sanotaan voivan vaurioittaa hermostoa ja koko kehoa jos se nousee 'liian aikaisin' ja hallitsemattomasti. Fyysisen kehonkin tulisi olla mahdollisimman vahva ja terve, sopeutunut korkeisiin energioihin, jota kundalinikin osaltansa on (vaikka se onkin primitiivinen samalla). On väitetty niin ikään kundalinin olevan vahingollinen mikäli se nostetaan tarkoituksella egoperäisin tarkoituksin. Tällöin väitetään käyvän niin, että kundalini nousee myös alimmilta tasoilta ja fyysiseen kehoon tai se nousee ikään kuin 'väärin päin' tai 'alaspäin', jolloin se toimii jopa päinvastoin kuin sen pitäisi. On kerrottu ihmisten, joille on käynyt tällä tavoin, seonneen tai muuttuneen persoonaltaan vahingollisiksi, jolloin heidän egonsa on korostunut äärimmilleen kaikkinen ikävine puolineen. Tällainenkin on kuitenkin vain oman pimeän puolen kokemista ja käsittelyä, kaiken hyvä tarkoitus on syytä pitää aina mielessä. Tietenkin kundalinin ollessa niin väkevä voima, sitä olisi syytä suuresti kunnioittaa. Kundalinin kanssa ei pidä siis leikkiä eikä siihen suhtautua liian kevyesti, mutta kundalinin kanssa voi käydä ikävästi myös pelätessä sitä. Tyyneys ja neutraalius on avainsanana kundalinissa. Jos kundalinin noustessa havaitsee voimakasta kipua tai selviä äkillisiä rajuja muutoksia negatiiviseen suuntaan, olisi tahdon voimalla pysäytettävä kundalinin nousu ja laskea se alas, lukita se pesäänsä juurichakraan. Sen jälkeen tulisi keskittyä tasoittamaan olemuksensa ja ottamaan rauhallisesti pitkänkin aikaa, kunnes tuntee, että on todella valmis uuteen kundalinin nousuun. Kundalini voi myös nousta äkisti tahattomasti. Luottamus korkeimpaan on kuitenkin a ja o. Jos kundalinikokemus on raju ja ylösalaisin heittävä, se kuuluu sitten olla niin. Rakkaus voittaa ja kaikki kääntyy parhain päin. |
-Esimerkki varjotyön haastavuudesta:
On ihmisiä, joilla elämän kokemusten ja
luonteenpiirteiden sanelemana varjotyö voi olla äärimmäisen tuskallinen
ja vaikea tie. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on
taustalla elämänsä ajalta tunteiden kieltämisen ja vaikenemisen
malli, paljon patoutuneita vahvoja tunteita, vilkas ajatuksen juoksu ja
mielikuvitus, sekä lisäksi voimakkaita
pelkoja kontrollin menettämisen ja
sairastumisen suhteen. Tällainen henkilö on tyypillisesti myös
täydellisyyden tavoittelija. Jos tällainen henkilö on lisäksi jo
loppuunpalanut ja hänen mielenterveytensä on vaakalaudalla, hän voi
joutua
laittamaan itsestään kaiken likoon, jotta selviäisi järjissään tai
hengissä, kun hänen varjonsa nousevat rajusti esiin.
Tilanne voi kärjistyä niin, että kaikki kielteinen mielenliike voi
johtaa haastaviin terveysongelmiin, jolloin ollaan lähellä
sairaalahoidon tarvetta. Vaihtoehtona hänelle voi olla äärimmilleen
viety meditatiivinen tila, jossa hänen on
mielessään ohitettava jokainen ajatus ja tunne, ja pysyttävä
tässä moodissa jatkuvasti. Hän pääsee
tällä harjoituksella onnistuessaan kirkkaaseen mielentilaan, josta hän
voi
seurata 'alemman minänsä' toimintaa. Tällaiselle ihmiselle
voi muodostua suuri kontrasti 'alemman minänsä' (egonsa) sekä
'korkeamman minänsä' (henki) välillä. Luottamus korkeampaan minäänsä
(viisauteensa) muodostuu näissä tapauksissa ratkaisevaksi asiaksi
terveydentilan kehittymisen kannalta. Vaihtoehtona on tietysti aina
'shokkihoito', jossa holtiton tunnetila päästetään vallalle ja
terveys heikkenee merkittävästi. Siitä palautuminen
heikkokuntoisena voi viedä aikaa varsinkin silloin, jos henkilö
jää pelkäämään kohtaustensa uusiutumista. Noidankehä voi tuntua
lohduttomalta ja musertavalta. Sen vuoksi edellä
kuvattu ohitusmenetelmä on hyvä, kunhan se tehdään rauhallisesti. On
tärkeää, ettei
ohitusmenetelmästä oteta uutta stressiä, joka pahentaa oireita ja tuo
niitä takaisin. Noidankehä katkaistaan rennon väkeväasenteisella
meditaatiolla. Periaatteessa koko varjotyö kenellä tahansa on
yksinkertaista: siinä vain rentona annetaan mielen hiljentyä, kunnes
olo helpottaa. Se vaatii kuitenkin niin paljon tavallisuudesta
poikkeavaa rohkeutta, lempeyttä ja järkkymättömyyttä, että siinä meistä
jokaisen luonteenvahvuus punnitaan ja sisimpämme ydin tulee
ravistelluksi esille. Vaikka varjotyö olisi erikoisherkille ja
heikkokuntoisille ihmisille tavattoman haastavaa, olkoon lohdun sana
paikallaan: jokainen selviää kaikesta, aina jollain tavalla. Edellä
kuvatun kaltaisesta ihmisestä tulee parantuessaan henkinen mestari. Varjotyön ja pelkojen käsittelyn keskeisin avain on, että se tehdään ns. hiljaisen tarkkailijan roolissa ilman taistelua itsensä (egonsa) kanssa. |
- Esimerkkinä selväkuuloisuus, selvänäköisyys ja selvätietoisuus.
Näillä ilmiöillä tarkoitetaan ihmisen kykyä kuulla, nähdä ja tietää
muutakin kuin fyysinen tieteen todistama todellisuus. Chakrat liittyvät
näihin ilmiöihin oleellisesti. Pään alueen chakrat hallitsevat näitä
kykyjä. Tavallisesti kun tietty chakra on kyllin avoin nämä ilmiöt
käynnistyvät. Selväkuuloinen ihminen kuulee henkimaailman,
selvänäköinen näkee henkimaailman ja selvätietoinen tietää henkisiä
asioita. Ihmisellä voi olla jokin näistä kyvyistä tai jopa kaikki. Ne
voivat olla synnyinlahja tai aueta jossain elämän vaiheessa. Mikään
niistä ei sulje pois toista. Selvätietoisen ihmisen ei tarvitse silti
koskaan välttämättä nähdä tai kuulla henkimaailmaa, sillä riittää, että
hän tietää. Yleisesti selvänäköisyyttä pidetään arvossa henkisissä
piireissä (ja se on osin varsin kaupallinen alakin). Sitä pidetään
helposti syvän henkisyyden ja henkisen totuuden käsittämisen
todisteena, vaikka näin ei suinkaan aina ole. Selvänäköisyys
totuudenmukaisimmillaankaan ei välttämättä tarkoita, että selvänäkijä
olisi todella henkinen ihminen, vaan hän on jossain määrin tai tietyssä
määrin henkinen. Selvätietoisuuteen (intuitioon) tarvitaan niin sanottu korkeampi
tietoisuuden taso ja värähtelytaajuus. Selvätietoisuus edustaa
sellaista käsityskykyä maailmasta, jossa harhakuvilla ja
harhakäsityksillä ei enää ole niin suurta mahdollisuutta tulla
värittämään sitä kanavaa, jota selvätietoinen käyttää. Pelkojen määrä
kaikkine sen muotoineen vaikuttaa suuresti siihen informaatioon mitä
yliaistillisia kykyjä omaava henkilö levittää. Sanoma voikin olla mitä
tahansa lähes täyden "huuhaan" ja täydellisen maailmankaikkeuden
totuuden tietämisen väliltä. Vain pelko sokaisee meidät.
Yliaistillisiin kykyihin liittyy suuri vastuu. Tämä vastuu tarkoittaa
sitä, että me emme tee henkistä työtä ahneesti, huomionhakuisesti ja
vallanhimoisesti. Emme myöskään tee sitä henkisten kauhukuviemme
pohjalta, vaan vastuullisesti yliaistillisia kykyjään käyttävä henkilö
toimii vakaalta ja tyyneltä perustalta käsin. Näin ollen
varteenotettavia henkisiä lahjoja omaava ihminen on todennäköisesti
käytännössä tunnistettavissa muun muassa hänen terveydestään ja
terveistä elintavoistaan. Sen tunnistaa myöskin siitä kylvääkö hän
lievitystä pelkoihimme vai pyrkiikö hän lisäämään niitä.
Yliaistillisiin kykyihin kohdistuu suuresti niin kritiikkä kuin
ylistystäkin. On ensisijaisen tärkeää tällä saralla toimia avoimin
mielin kriittisen tarkastelun läpi, tehdä omat päätelmät siitä mihin
uskoo. Juuri tämä on tie myös omien yliastillisten kykyjen
kehittymiselle. Ei ole kuitenkaan olemassa 'parempia' ja 'huonompia'
henkisiä kykyjä omaavia ihmisiä oli heidän toimintatapansa tai levittämänsä tieto millaista vaan. Yhtä
tärkeää on ymmärtää, että myös hölynpölyssä on totuuden siemen. Jos
jokin ajaa ihmistä tarkastelemaan asiaa uusin silmin ja ottamaan
asioista selvää, olkoonkin vaikka kompastumisen kautta, niin silloin
sillä oli hyvä tarkoitus. Juuri kaiken hyvän tarkoituksen ymmärtäminen
vie nopeimmin ihmistä myös omien yliaistillisten kykyjen äärelle. |